UUdelle vuodelle

Kuvaaminen tänään tai huomenna on enemmän tai vähemmän räiskyvää, joten päätin sitten hiukan piirustella..

Meinaa olla vaikeaa pitkästä aikaa tuo piirtely hiirellä.. mutta ajatus on kaiketi tärkein. Hus! raketteja ampumaan.... ;-)

Lipan alta

Talvi luo sanoille merkityksiä...

Parvekkeen ja seinän väli on täyttynyt lumella ja muodostanut lumilipan.. voipi vähän alhaalla tömähtää kun tämä putuaa..

Talviruokintaa

Ruokaa linnuille ja muille metsän eläville..

Mitä harvinaisempi ruokailija, sitä hauskempaa. Tiaisen seurana harmaapäätikka.

Orava ei ole mitenkään harvinainen ruokavieras. mutta kova koheltamaan. Ikkunanpuitteet uuteen uskoon.

Hidas Joulu

Juolun parasta antia on maaseudun rauha ja pari ylimääräistä vapaapäivää. Aikaa kuvata ja sulatella jouluruokia kävelylenkillä. Jostain kummasta syystä näyttää, että olemme paikkakunnalla lähes ainoat (poislukien vakituiset asukkaat) joulunviettäjät. Liekö pakkanen pelottanut..

Tältä etäisyydeltä ei nähnyt, onko Mäntysaaren hautausmaalla käyty, mutta todennäköisesti on.

Yksi ainoa puhdas postilaatikko kertoo jotain, mihin ei tarvita salapoliisin taitoja.. eipä ole paljon väkeä paikalla.

Ja ainakin kaksi ja puoli kilometriä on edessä hidasta joulua.. (maa on pettänyt liikennemekin alla, siksi se on vain metrin korkeudella)

 lunta oksilla, edes taiteilijan mielikuvitus ei muodosta näin ihmeellisiä kuorrutuksia. Ja jos lähemmin tutkit, on kuorrutus pian niskassasi..

Hiljaisuus.. se on nautintoaine joka voi aiheuttaa riippuvuutta.  ;-)

Pientä vääntöä

Luonnossa liikkuminen vaatii nyt kunnon jalkineita ja sitkeää vääntöä.. Kuinka lienee pikku oravalla jalkinetilanne onkaan..

mutta puusta hyppäämisen jäljet kertovat hangen hieman upottavan. Korvia myöten on hankeen upottu.

Eikä seuraavatkaan loikat  ihan pinnassa kulkeneet.Vimmalla ja voimalla pitää näköjään oravankin kulkea..

lunta ei tosin ole kuin viitisentoista senttiä, mutta se on hyvin pehmeää.

Muistan jos löydän?

Ei toki.. Omaisten jotka ovat jo poistuneet maallisen vaelluksen piinasta, muistaminen pitäisi olla jokapäiväinen ilmiö, kuten " tätähän se ukki tarkoitti, kun sanoi.." tai "anoppi teki sitten hyvää lasimestarin silliä"..Se tarkoittaa että  poismenosta huolimatta muistamme  ihmisen hyvine ja huonoine ominaisuuksineen joka päivä...

eikä muistot hämärry, ikäänkuin kohteena olevaa hnkilöä ei olisi ollut oikeasti olemassa.. Mutta maallinen puoli sattaa pettää. 92 haudatun Evan kivessä tekstit loistavat kuin uudet..

Mutta 98 haudatun Einon hautakivi on miltei lukukelvoton. Mitään kummallistahan siinä ei ole, jos olettaa ettei lehtikultaus ole maalia kummenpaa.Mutta kun on.. kulta kestää kirkkaana ja hapettumattomana niin pitkään, että sen ei pitäisi kuin hiukan kellertää kahdentoista vuoden jälkeen..

Mutta asikkaat eivät välttämättä valita...

kissako utelas?

mikä rasahti?

aaveiden kanssa kuvailemassa

Kylmää.. erittäin kylmää. valaistus ainoastaan kuun heijastamaa auringonvaloa. Ja julmettu äänten kirjo paukahteluista vikinään ja murinaan.. ja vaikka ei tuule, kuuluu outoja humahteluja sieltä ja täältä...

.. vaan onko se ihme, kun lämpötila aloitti nousun ja puista putoilee lumimöykkyjä niiden muuttuessa hiljalleen huurusta painavammiksi.

taivas ei ole ihan umpipilvessä, tähän kuvaan on kauniiksi jatkoksi männynlatvalle jäänyt jupiter kiilumaan ohuen pilviharson läpi..

.. latvoista puhuen, naapuritontin kulmalla salamasta vaurioitunut koivu on se joka ulvoo, naksuu, paukkuu ja valittaa pakkasella. rungossa oleva halkeama ja sen sisällä jäätyvä vesi keksii kokoajan uusia äänivariaatioita...

Läheinen supikoiran vakioreitti ja alempana rinteessä kuljeskelevat hirvet lisäävät oman rikkansa öiseen äänten kirjoon.. Eli kun joskus maalle tullessa tuntuu että korvat soivat hiljaisuudesta, voi se olla pelkkää "kuuloharhaa".. räks, siellä ryteikössä taas liikutaan........

Erittäin Hyvää Joulua!

Joulun kauneutta. Kuutamo teki yöstä päivän.

;-)

lämmöntunnistus ja liekkivahti

Tuli takkaan ja laite päälle...

kehrääminen kertoo,että kaikki on hyvin.. ;-)

Joulupukki matkaan jo käy

Tuolta se tulee...!

onnistunut pilari ja vauhdissa...

Pasilassa, katsoin viraston lasiseinää ja luulin hetken tulipaloksi. Mutta sepä olikin heijastusta..

Toisellapuolen katua näytti tältä. No johan nyt, onko tuo ufo..

kun "ufo" sitten pääsi töyrään takaa esille, ajettaessa eteenpäin, olin syystäkin tyytyväinen liikennevaloissa odottelija. Sain kuvattua harvinaisen komean jääkidepilarin auringon edessä. Ruuhkassa on joskus kivaa..

Sitten selostus kuvasta.. Hassua, että itäväylää Herttoniemen kohdalla pääsi kahdeksaakymppiä ja siitä sai vielä kuvan, jossa vauhti näkyy "tunnelina"ja kuva on terävä ainoastaan keskialueella. En tosin itse kuvannut, vaan kyydissä ollut työkaveri, Olli O. Kamera hänellä ensimmäistä kertaa käsissä. Luonnon lahjakkuus!

Mistä näitä ääliöitä oikein tulee...?

Okei ensin päivän rauhallisin kuva...

Oikein rauhallinen katukuva. Kuvassa seitsemäntoista autoa joista säännöllisessä liikenteessä kuusi. eikös se tee tästä tosi rauhallisen kadunpätkän. ;-)

Ja sitten niihin ääliöihin..Tunnen itseni hiukan hitaaksi tai jopa ääliöksi, koska en liity näiden vasenta kaistaa suhaavien joukkoon, kiilaamaan jonoa joka juuri kiilaamisen takia on venynyt itäkeskukseen saakka...
Kun taas tänäänkin ajaessani keskustasta kohti kotia joudun antamaan tietä näille KP-yhdistyksen (kiilapojat) jäsenille kolmessa paikassa, ensin Rantatiellä, sitten Itiksen siltatyömaalla ja heti perään Vartsikan mäessä, niin alkoihan se hermo keittää.. kaivoin siis repusta kameran ja kuvasin. Kuvista ei niin helposti senlviä miksi nämä kiilapojat ja tytöt sosiopaattisella ajotavallansa sitten ruuhkan aiheuttavat, mutta oletko koskaan miettinyt, miksi tällaisen pullonkaulan jälkeen liikenne soljuu tasaisena virtana vaikka autoja olisi vallan paljonkin?

Tähän väliin rauhoitus- ja mietiskelykuva - paljon valoja.

Se johtuu siitä ,ettei kiilaamaan enää pääse... sillä kun YKSIKIN auto kiilaa jonoon, joutuvat toiset välittömästi jarruttamaan ja lopulta kun edetään takaisinpäin jonossa jarrutukseen kuluu auto autolta pidempi aika ja lopulta jono pysähtyy.. no tietenkään sitä kiilaajaa ei asia kiinnosta, kunhan HÄN vain pääsee etuilemaan ja osoittamaan paremmuutensa...

Tämä mäki on vieläpä oikein sovelias kiilaamiselle kunhan ei joudu pysähtymään valoihin. Mäki on nimittäin aika liukas. Sutivat renkaat voivat tosin tehdä kiilaamisesta  vielä näyttävämmän, kun renkaat ulvoen ajetaan väkisin jonon väliin..

Niin, asiaan takaisin, Kun valot vaihtuvat ei jono edes kunnolla liikahda, kun ensimmäiset kiilaajat ovat jo etuilemassa ja loputkin kampeavat jarrutellen ja valojaan välkytellen jonon väleihin.. Näin KP-yhdistyksen jäsenautoilijat saavat aikaan sen ettei muu jono liiku kuin pienen pätkän valojen vaihtuessa uudelleen ja taas ilmaantuu kiilapoikia ja tyttöjä vasemmalle kaistalle kaasuttelemaan... Onneksi näyttää siltä että kanssa-autoilijat ovat keksineet keinon millä tämä kiilailu loppuu vähitellen.. tässäkin risteyksessä sen näki selvästi, aika moni kiilaaja jäi ihmettelemään vasemmalle kaistalle, kun kukaan ei väistänytkään itseoikeutettua tien kuningasta tai kuningatarta. ;-)

lumen syvyys kalliosssa tänään kello 15.30

En usko että tarvitsee mainita sitä lumen syvyyttä.. ja hupaisa verrata sitä "joulunpunainen" kuvassa olevaan lumimäärään.. eilen siellä (Kouvolassa) ilmeisesti tuli juuri se määrä, mikä auton päällä on. Pengerkatulaisen kiinteistön sisäpihalla on edessä mietintämyssyn käyttöön-otto.. Mihin lumi enää mahtuu?

Pihan käytävät kapenevat ja esineet katoavat lumen alle (kuten jäte-molokit)..

eikä pihaa ole suunniteltu kookkaammalle lumenpoistokalustolle. Lumenpoisto on muuten ammattilaisten hommaa, kun se suoritetaan ripeästi ja korkealta..

On siellä kattotasanne.. mutta ilta on pimenemässä ja lunta on paljon. Ja alhaalla pitää vahdin nähdäkin jotain.. En lähde hommaa kokeilemaan. Miksiköhän työtä kutsutaan lumen luonniksi.. eiköhän meteofysiologiset tapahtumat hoida "luomisen" muutaman lapiomiehen puolesta..;-) Lapiomies koneineen tulee kuvaan vastakkaisessa toiminnassa...