Uutta vastaava..

..on sitruunapulla, kun tähän vertaa. N.M.F. Not my fantasy... Että tällai

Tyhjä eturengas hieman näytti vaikeuttavan pihallemme ajoa, mutta saahan sen taas täyteen paikkasprayllä.

Uudessa putkessa.

Kiitos Puhoksen Hessumobiilin nopean toimituksen, sitruunapulla on kunnossa taas. Ei kun menoks!

Kiiltelevä putki sinistyi kaunisti, eikä anturi ihan huomenna irtoa ;-D

ilmavaivojen laajuus..

Teoriasta käytäntöön, kyllähän se hitsaussauma on kestänyt, mutta vieressä putken seinämä on ikäänkuin nitkunut säröille (liian kova sauma). Lähempänä putken päätä, eli oikeassa asennossa yläreunassa, on ensimmäinen repeämä/ särö. Siitä on hehkuva kaasu nopeasti laajentanut säröä ja irtoaminen tapahtui lopulta nopeimman lämpötilamuutoksen aikana, eli juuri moottorin käynnistyksen jälkeen. (Ruuveille, joilla kiinnitin anturin tilapäisesti talliin ajoa varten, porasin vetävän ja työntävän kiinnityksen. Siitä pienet reijät putkessa)

Lämpö on väännellyt kiinnitysholkin reunoja kuin huopahatun lieriä. Osa ei enää sovi paikalleen kuin kuvitelmissa. Liekö tämä nyt se hurja muodonmuutos?

Murtumasta näkyy, että yläreuna on jo ehtinyt kulua pyöreähköiseksi reunaksi.. miten hiivatissa en tajunnut lievän bensiinikäryn käynnistyksessä johtuvan tästä vuodosta. Ääni ei reikää paljastanut, paitsi vasta kun anturi irtosi kokonaan. Sitäpaitsi hiljattain tehty päästömittaus antoi erittäin hyviä tuloksia!

Tässä koko käppyrä.. Halpa osa, mutta se ei ole koko totuus. Jos anturi on rikki, on lisälasku satakunta eukkoa, jos katalysaattori on myös rikki, niin romuttamo odottaa..
No, ei kirmata asioiden edelle..  tuossa aiemmin kirjoitin tällaisen tilanteen lopettavan ajohalut aika nopeasti. Syy siihen on siinä kun lambda-anturi saa (tai tunnistaa) ilmavuodon johdosta erittäin laihan seoksen palamiskaasuja pakoputkesta, antaa se käskyn ruiskutuksen ohjaukselle lisätä polttoaineen määrää seoksessa.. Jopa niin paljon että seos "kyllästyy" ja polttoainetta kulkeutuu palamattomana pakoputkeen ja katalysaattoriin, jossa se kyllä syttyy.. tuloksena jälkihehkuva metallimötikkä auton alla, ilman jäähdyttävää ilmavirtaa auton seistessä.. tossa se ajon jälkeen parkkipaikalla paloi.. Onneksi ainakin jotkin laitevalmistajat ovat asettaneet polttoaineen syötölle ehdottoman ylärajan varotoimenpiteenä.

metsän pikku riiviö

Tietyistä tuho-ja petoeläinominaisuuksista johtuen nimitän häntä riiviöksi.. Vaan eihän tuolle voi vihaa kantaa, niin hellyttävä hän on ruokaillessaan lintulaudalla.

Olin kippaamassa valmista mielipidettä niskaasi.. miten vaan, minä ainakin hellyin...

kielopelto ja sammalitiöt

Kieloja on joskus riittävästi..

Mutta mitäs tämä..

Näyttää kaurapellolta, mutta on sammalta. Riittää kun kuvaa läheltä :-)

kulkija luonnostaan

Metsäpolkujen samoilu alkaa tuntua pienissä tassuissa.

Haaauuukotusss..

Oh, kieli unohtui..

Jahhah, asia järjestyksessä

ilmavaivoja..

Quelle damage! mon ami sitruunapulla kärsii ilmavaivoista.. Lambda-anturi paukahti roikkumaan johtojensa varaan kun ajelin ulos autohallista. Jotta sain sitkun takaisin edes talliin, täytyi pakoputken ympärille kiertää rautalankaa muutama kierros. Jos ajelet edes satakunta metriä L-anturi piuhoista roikkuen, saat olla varma että katalysaattori on vainaa ja pahimmassa tapauksessa autokin kärvähtää. Ei kiva.

Pakoputken ensimmäinen pätkä ei ole kallis, mutta hankala vaihtaa :-(

asunto vanhassa talossa

Tämä talo Katajanokalla.. on satavuotias. Tunnelma pihalla ja porraskäytävissä on kuin aika olisi hiukan pysähtynyt. Hyvä ehdokas sarjassa: Täällä asuisin jos rahat riittäis. :-D

Tehty kestämään

Mutta vain perustuksena. Jotain siitä on päältä kadonnut. Pihlajanmäkeläisestä rinteestä tämä löytyy..

Aivot narikkaan

Valitettavan tavallista nykyisin.. ja niin idioottimaista ja älyvapaata itsekkyyttä, että kukaan ei tekisi vastaavaa kassajonossa. No, seurataanpa Volvoa.

Tasainen jono menossa kohti itäväylän paikkaa jossa väylä muuttuu kaksikaistaiseksi. Punainen farmarivolvo oli hetkeä aiemmin samassa jonossa parin auton päässä takanani.. Mutta päätti sitten lähteä jonon ohitukseen reipasta ylinopeutta. (ylinopeus on varma tieto, koska jonon nopeus omasta mittaristani katsottuna oli 70 km/h, 60:n alueella)

Ei muuta kuin kiilaten jonoon takaisin ja raju jarrutus..

Ja seuraavassa risteyksessä seisomme kaikki samoissa punaisissa. (huomaa, että kaksikaistaisen osuuden jatkuessa risteykset ovat kuitenkin ryhmityskaistaisia, eli Volvon kuljettaja kiilasi joukon autoilijoita vain parin sadan metrin matkan takia.)

Jono lähti liikkeelle valojen vaihtuessa, paitsi punainen Volvo, jonka liikennevalot vaihtuivat vasta jonon mentyä.

Ei, en tuntenut vahingoniloa, tunsin sääliä. En, en tietenkään kuljettajaa kohtaan, vaan kohtuuhyvää autoa kohtaan. Mitähän kaikkea se vielä tällä kuljettajalla joutuu kestämään, sen verran aivottomalta meno vaikutti.

Unenomainen..

.. kortemetsikkö. Kuvan laatu ei ole parasta A-luokkaa, ilman jalustaa ja hämärässä..

.. Mustavuoressa. Myös nämä kasvavat saman polun varrella..

Tuhansien lajikavereiden kera.

Hetkisen kun kuljet, muuttuu hallitseva kasvi, mutta tiheys pysyy lähes ennallaan..

.. eikä kotkansiipi ole pikkulinnusta..

Kuten voit kuvasta päätellä. Polun varrelta, kallion laidalta löytyy kyllä pikkuserkku näille sananjaloille.

Hyvin näyttää voivan.

Vanhankaupunginlahti

Monta paikkaa yhdessä kuvassa. Vasemmalta: Herttoniemi-Saunalahti-Kulosaari/Kivinokka-Kalasatama-sörnäinen-Suvilahti-Arabianranta. Taaempana: Santahamina-Suomenlinna-Korkeasaari-Hylkysaari-Katajanokka-Merihaka. Edessä: Viikki/Arboretum-Lammassaari. Sanoivat tätä kaikkea Stadiksi, ennen.

Kasvun (t)aikaa

Vihreä valloittaa tilaa ruskealta. Aikaisempi versio kuvasta oli talven kynnykseltä, mieluummin tämä. ;-)

erä maata ja vettä

Maisemia, joita haluan nähdä unissanikin, rauha, jota rikkoo vain huuto kaakkurin. Siinä kuvaukseni Kapiavedestä, Repoveden luonnonsuojelualueen laitamilta. Todenpuhuen, kyllähän tässä välillä muutakin ääntä kuuluu, veneet ja vaeltajat puheineen ja pörinöineen. Mutta silti, mahtava taukopaikka.. :-D

Majavat puuhailleet pesiä ryteikköön rantaviivassa, kuva kohti Määkijänniemeä. (nimi saattaa johtua Härkälinnun ääntelystä) Vesi sen verran korkealla, ettei pesistä näy kuin tuoreimmat kaadetut puut.

Auringon kilo sadepilven lomasta. Kimallus saa aikaan harakkailmiön, voi kun saisi hopeana joka kiiltelön..

Rapakivi kaatuu ilman tukea, sen voi kuvasta lukea. Vaan auttaako tuki ollenkaan, kun ei kosketa kiveä laisinkaan?

Leskenlehti pienen lammen rannalla, kukinto siementen pesänä.. kukitaan taas ensi keväänä!

Pian Orvokkikin lopettelee kukintaa...

...Jonka kielo vasta aloittaa. Tämmöisiä kuvia ja ajatuksia helluntaina Tihvetniemeltä.

auringon pilkku

Hämärän metsän ainoa valopilkku.. ei taksi, vaan jostain luikerteleva auringonvalo koivun rungossa. Hyvä osuma.

kannattaa kastua

Hauskinta kuvaamisen suunnittelussa on se ettei yllätysten sattuessa tarvitse kuin tehdä täyskäännös ja jatkaa eteenpäin ;-D.. Öinen kuvaaminen sai uuden muodon yllättävästä ukkos-invaasiosta. Vuohijärven ja Repoveden suunnista (siis vastakkaisista suunnista ) nousi varsin vaatimattoman näköiset kuuropilvet, mutta kohtaaminen oli aika kiivas. Kulonpalo nimisen kallion huipulla näin neljä salamaa, joiden väläyksestä ei kulunut puoltakaan sekuntia jyrinään. (tai oikeastaan pamaukseen).Seuraavat aamun tunnit yhdistynyt ukonilma jatkoi murinaansa välillä lähellä, välillä kauempana.

Piti siis kuvata aamun sarastusta..

mutta päädyin kuvaamaan ukkosen tilapäistä poistumista.

Kamera hiukan kastui, minä vähän enemmän.

Näyttävä poistuminen, varsinanen Elvis (telijä)

Hyvät naiset ja herrat, Ukkonen on poistunut maisemasta..