Kaikki on vinksin vonksin- eipäs kuin heikun keikun... Metsää on madaltunut ja harventunut taas, osin luonnon voimalla ja osin konevoimalla. Valon tielle ei enää paljon puuta tuppaa, paitsi jos ne tuosta vielä oikenevat..
Pajut kauniisti harsoisen lumen peitossa, jääkiteiden kimalluksessa. (pakkanen vaisut kahdeksantoista..)
"Alakerran setä" tulossa mäkeä ylös, puut notkuvat kunniaa kulkijalle. ;-)
Lumikuorma on mätkäyttänyt autotallin ja aitan katolle kaksi koivua ja yhden lepän. Eipähän tarvinnut rumiluksia katkoa..
Tuulimylly on hevitukan kasvattanut ja jumissa lumen alla.
Tuo öljylamppu oli viimeksi irti lumesta.. nyt lunta on siis noin 130 cm. Myllyn vartijasta näkyy vain pää.
Koivuniemen taloille vievä pihatie on kuin leikattu paikalleen, jos pitäisi metsään poiketa.. pitäisi ensi kiivetä.
Mökin katolta sentään hiukan kevensin, jottei lumikuormasta tule ongelmia. samalla sain jäätä ja lunta sulamaan vessavedeksi (putket ja pumppu odottavat kevättä ja korjausta)
Naapuritonteilla taasen on jo suoritettu korjaustoimenpiteitä, metsä on kypsynyt sadonkorjuu-vaiheeseen. sitä sitten pällistelin pinon päältä ;-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti