lauantai 29. tammikuuta 2011

Kauniin rumaa jälkeä.

Luonnon tuhovoimaa pitää kunnioittaa..


Nips-naps, leppä katkeaa kuin korsi ja säleet lentelee..


..Metrien päähän, aidan viereen.


Ja kun ei muuten jaksa, voi aina nojailla sähkölinjaan..


..Vaikka kylä pimenisikin..


.. Ja tietenkin useammasta paikasta. Sitä rankempaa sähkön jakelijalle..


..Mutta rankkaa tosiaan myös puille. Tämä koivu päätti ryhtyä riippakoivuksi..


..Oikein kunnolla.


 Tästä poiketen vaahtera tyytyi vain vähentämään oksia..


..Tosin oudon valikoivasti.


No, katkennut oksa poistaa myös lumikuormansa.


Metsässä aitan takana tarvittaisiin apua, koivu tosin suoristuu lumien kaikotessa, kuten..


 ..pajutkin. Mutta jos kuormaa on ihan liikaa..


..Voi käydä näin. Koko latva on katkennut pois..


..Taikka sitten putoaa iso oksa, tukkien puoliksi ajoväylän.


Tässä on kadonnut koko ajoväylä! Kaatuneet ja painuneet puut, sekä paksu hanki piilottavat hyvin naapurimökille vievän tien.


Kun joulun jälkeen lähdimme mökiltä, oli lunta 15 cm.. Lyhty on tolpassa puolentoista metrin korkeudella koukussa, joten miinustaen lyhdyn pituuden saamme hangen korkeudeksi... 1,1m. :-0

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti