Juolun parasta antia on maaseudun rauha ja pari ylimääräistä vapaapäivää. Aikaa kuvata ja sulatella jouluruokia kävelylenkillä. Jostain kummasta syystä näyttää, että olemme paikkakunnalla lähes ainoat (poislukien vakituiset asukkaat) joulunviettäjät. Liekö pakkanen pelottanut..
Tältä etäisyydeltä ei nähnyt, onko Mäntysaaren hautausmaalla käyty, mutta todennäköisesti on.
Yksi ainoa puhdas postilaatikko kertoo jotain, mihin ei tarvita salapoliisin taitoja.. eipä ole paljon väkeä paikalla.
Ja ainakin kaksi ja puoli kilometriä on edessä hidasta joulua.. (maa on pettänyt liikennemekin alla, siksi se on vain metrin korkeudella)
lunta oksilla, edes taiteilijan mielikuvitus ei muodosta näin ihmeellisiä kuorrutuksia. Ja jos lähemmin tutkit, on kuorrutus pian niskassasi..
Hiljaisuus.. se on nautintoaine joka voi aiheuttaa riippuvuutta. ;-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti