Teoriasta käytäntöön, kyllähän se hitsaussauma on kestänyt, mutta vieressä putken seinämä on ikäänkuin nitkunut säröille (liian kova sauma). Lähempänä putken päätä, eli oikeassa asennossa yläreunassa, on ensimmäinen repeämä/ särö. Siitä on hehkuva kaasu nopeasti laajentanut säröä ja irtoaminen tapahtui lopulta nopeimman lämpötilamuutoksen aikana, eli juuri moottorin käynnistyksen jälkeen. (Ruuveille, joilla kiinnitin anturin tilapäisesti talliin ajoa varten, porasin vetävän ja työntävän kiinnityksen. Siitä pienet reijät putkessa)
Lämpö on väännellyt kiinnitysholkin reunoja kuin huopahatun lieriä. Osa ei enää sovi paikalleen kuin kuvitelmissa. Liekö tämä nyt se hurja muodonmuutos?
Murtumasta näkyy, että yläreuna on jo ehtinyt kulua pyöreähköiseksi reunaksi.. miten hiivatissa en tajunnut lievän bensiinikäryn käynnistyksessä johtuvan tästä vuodosta. Ääni ei reikää paljastanut, paitsi vasta kun anturi irtosi kokonaan. Sitäpaitsi hiljattain tehty päästömittaus antoi erittäin hyviä tuloksia!
Tässä koko käppyrä.. Halpa osa, mutta se ei ole koko totuus. Jos anturi on rikki, on lisälasku satakunta eukkoa, jos katalysaattori on myös rikki, niin romuttamo odottaa..
No, ei kirmata asioiden edelle.. tuossa aiemmin kirjoitin tällaisen tilanteen lopettavan ajohalut aika nopeasti. Syy siihen on siinä kun lambda-anturi saa (tai tunnistaa) ilmavuodon johdosta erittäin laihan seoksen palamiskaasuja pakoputkesta, antaa se käskyn ruiskutuksen ohjaukselle lisätä polttoaineen määrää seoksessa.. Jopa niin paljon että seos "kyllästyy" ja polttoainetta kulkeutuu palamattomana pakoputkeen ja katalysaattoriin, jossa se kyllä syttyy.. tuloksena jälkihehkuva metallimötikkä auton alla, ilman jäähdyttävää ilmavirtaa auton seistessä.. tossa se ajon jälkeen parkkipaikalla paloi.. Onneksi ainakin jotkin laitevalmistajat ovat asettaneet polttoaineen syötölle ehdottoman ylärajan varotoimenpiteenä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti